*

Milka Taivassalo Maaseudulla kypsyneitä kantoja.

Puutavara metsistä maailmalle!

Mikä neuvoksi, kun Suomen metsissä seisoo vihreää kultaa, joka ei muutu rahaksi, vaan lahoaa pystyyn?

Suomalainen metsänomistaja on todennäköisimmin noin 60-vuotias eläkeläinen. Siinä ei olisi muuten mitään vikaa, elleivät tutkimukset osoittaisi, että yli puolet metsänomistajista lopettaa puukauppojen tekemisen lähes kokonaan saavutettuaan tuon kunnioitettavan kuudenkympin rajapyykin. Pahimmillaan metsätilat periytyvät suoraan eläkeläisille.

Suomen surkea taloustilanne saisi varsinaisen piristysruiskeen metsänomistajien nuorennusleikkauksesta. Nuoret metsätilalliset tekevät nimittäin puukauppoja huomattavasti rohkeammin kuin heitä edeltäneet sukupolvet. Muutokseen tarvitaan valtion apua – ei kuitenkaan pakkokeinoja, vaan kannustimia.

KD Nuoret ehdotti lääkkeeksi perintö- ja lahjaveron poistamista. Valtion tulonmenetykset voitaisiin kompensoida perityn omaisuuden myyntivoittoverolla. Tällainen verouudistus helpottaisi sukupolvenvaihdoksia ja vauhdittaisi puutavaran siirtymistä metsistä markkinoille.

Taannoiset puheet maa- ja metsätalousmaan ulottamisesta kiinteistöverotuksen piiriin eivät puolestaan saa kannatusta niin KD Nuorilta kuin minultakaan, sillä tuplaverotus olisi epäoikeudenmukaista ja aiheuttaisi häiriöitä puumarkkinoille. Onneksi samaa mieltä kanssamme on myös maan nykyinen hallitus. Pidetään huolta siitä, että tulevakin.

 

Kirjoittaja on AMK-agrologi ja tulevaisuuden metsänomistaja

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

5Suosittele

5 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (37 kommenttia)

Tapani Lahnakoski

Tärkeämpää olisi kuitenkin kehittää tuotteita puusta, jotka menevät kaupaksi. Olen kyllä ilokseni huomannut, että jopa Suomessa on lisätty puurakentamista jopa julkisissa rakennuksissa. Tätä lisää ja ostetaan ulkomailta kunnon myyntimiehet ja -naiset, kun itse emme sitä osaa.

Upeita puurakennuksia tänne lisää ja markkinointi kuntoon. Sitten saadaan metsistä enemmän tavaraa poltettavaksi, lähinnä kuorta ja pintaosia.

Suurin synti on roudata metsästä puuta pelkästään poltettavaksi.

Perintövero joutaa pois, minulla on siitä riittävän katkeria kokemuksia.
Pahin tilanne on, kun alaikäisiltä lapsilta toinen vanhemmista kuolee yllättäen ja kuolinpesässä on omaisuutena vain lesken asunto, josta puolet menee lasten omaisuudeksi. Siitä sitten maksamaan perintöveroja saman tien.

Käyttäjän taivassalomilka kuva
Milka Taivassalo

Kiitos palautteesta, olen ihan samaa mieltä siitä, että puutavaran jatkojalostusta pitää kehittää ja nimenomaan kotimaamme rajojen sisäpuolella. Siitä riittäisi sanottavaa jo toisen blogipostauksen verran! Eli ei tietenkään hyvää puutavaraa pidä tuhlata, vaan käyttää hyödyksi parhaalla mahdollisella katteella.

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro

Edellisistä kommenteista saisit jo vaikka hallitusohjelman aikaiseksi ja KD -puolueelle vaaliohjelman samalla.

Se Suomen ongelma tahtoo olla se myyntimiesten puute vähän alalla kuin alalla, yksi keino olisi palkata tanskalaisia myyntimiehiksi ja -naisiksi ja suomalaiset oppiin. Tanskan kieli (dansk sprog) olisi lisäksi hyvä opetella, on suomalaisille helppo oppia mikäli on vähänkin kouluruotsia pohjalla.

Suomalaiset pääsisivät puutavarasta ja selluloosasta tietenkin omin avuin myymällä sitä halvalla maailmalle, ei ole kuitenkaan järkevää myydä raaka-ainetta eikä puolivalmisteita, vaan jatkojalostaa ne tuotteiksi Suomessa ja kaupitella valmiina pitkälle jalostettuna tuotteina maailman markkinoilla.

Puurakentamisen taidon oppiminen ja kehittely olisi omassa maassa vielä mahdollista, sen verran puurakentamisen osaajia vielä löytyy. Sielläkin täytyy satsata tuote- ja menetelmäkehitykseen. Puukerrostalojakin osataan Suomessa rakentaa.

Käyttäjän taivassalomilka kuva
Milka Taivassalo

Juurikin näin. Tehdään tuotteet loppuun asti Suomessa, niin voidaan hyödyntää myös jatkojalostuksesta ylitse jäävä osuus puutavarasta. Rahtikulutkin on pienempiä, kun vientiin lähtee vain valmis lopputuote. Puhumattakaan työllistävästä vaikutuksesta ja verotuloista. Osaamista ja ideoita kyllä kansan parista löytyy, markkoinnin kanssa vain riittää petrattavaa...

Käyttäjän JaakkoJuhaniOjaniemi kuva
Jaakko Ojaniemi

Minusta "suomalainen huono myyntimies maailmalla" on myytti eikä pidä ollenkaan paikkansa. Kyllä suomalaiset osaavat myydä siinä kuin tanskalaiset tai ruotsalaiset, jopa paremmin. Tuote tietenkin täytyy olla kunnossa.

Suomalasista myyntimiehistä pidetään maailmalla. Esimerkiksi saksalaiset (ja hyvin monet muut eurooppalaiset) asiakkaat tekevät mieluummin kauppaa suomalaisten kuin ruotsalaisten kanssa. Heidän mielestään suomalaiset ovat rehellisiä ja suoraselkäisiä kauppakumppaneita ja heidän kanssaan on helppo kommunikoida ja sopia vaikeistakin asioista ja ehdoista. Suullisetkin sopimukset pitävät. Saksalaisten mielestä suomalaisilla on samanlainen kaupantekokulttuuri kuin heillä itsellään.

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro

Kyllä suomalaisia arvostetaan maailmalla, rehellisyytensä ja suoruutensa takia. Olemme hyvin paljon samanlaisia saksalaisten kanssa ja tulemme hyvin toimeen erilaisista etnisistä ryhmistä tulleiden ihmisten kanssa. Tanskalaiset otin esimerkkinä sen vuoksi, että heillä on monisatavuotinen kaupanteon perinne, sanoisinko verissä, tätä taitoa meidän suomalaisten on vielä syytä hioa? En väitä etteikö täällä olisi jo nyt hyviä kauppamiehiä, niitä tarvitaan lisää.

Henri Mommo

Ei pidä tyrmätä esim. sellun vientiä, vaikka kyseessä ei ole pitkälle jalostettu tuote. Suurin osa paperilaaduista vaatii pitkä- ja lyhytkuituisen sellun seoksen. Aasiassa, jossa markkinat tällä hetkellä eniten kasvavat, voidaan kasvattaa paikallisesti eukalyptusta lyhytkuituisen sellun raaka-aineeksi. Pitkäkuituinen sellu tehdään sen sijaan hitaasti kasvavasta havupuusta, jonka tuotanto on optimoitu juuri meillä. Täällä taas ei kasva tarpeeksi lehtipuuta lyhytkuituisen raaka-aineeksi.

Vaihtoehtoja on kaksi: tuodaan meille eukaa maailmalta (niin toimitaan jo) ja kärrätään valmis tuote takaisin maailmalle jolloin ylimääräinen laivaus on pois katteesta. Tai sitten tehdän täällä pitkäkuituinen sellu paikallisesta puusta ja viedään se maailmalle tehtäväksi paperiksi siellä, missä kysyntä kasvaa ja lyhytkuituista sellua löytyy. Euroopan paperimarkkinat eivät ole moneen vuoteen vetäneet tarpeeksi.

Suomen paperiteollisuuden kasvu ajoittui aikaan, jolloin Euroopan paperimarkkinat vetivät lisää ja lisää joka vuosi. Nykyään näin ei ole, jolloin pohjoisen kuitupuun hyödyntäminen on yhtäkuin sellun vienti.

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro

Ymmärrän, kuitupuun käyttö selluloosan raaka-aineena on kuitenkin perusteltua. Markkinoita suomalaiselle pitkäkuituiselle selluloosalle olisi ja meillä kun on sopivasti paljon juuri kuitupuun mittaan kasvanutta puuta metsissämme.

Näin kai se Äänekosken investointi on suunniteltu, selluloosa kuljetetaan suoraan Vuosaaren sataman kautta Kaukoitään lähemmäksi kuluttajia ja paperitehtaita.

Selluloosalle on kuitenkin eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan mukaan muutakin käyttöä kuin paperinvalmistus? Keskustan Juha Sipilän allekirjoittama raportti lupaa valoisaa tulevaisuutta suomalaiselle puukuidun jalostusteollisuudelle. "Tässä julkaisussa on esitelty 19 pääosin suomalaista innovaatiota, joissa puu hyödynnetään uudella tavalla. Olen itse ollut mukana parissa niistä ja voin sanoa, että Suomessa on osaamista ja kykyä tarttua uusiin mahdollisuuksiin. Toivottavasti esimerkit antavat ajattelemisen aihetta.
Juha Sipilä
Kansanedustaja
Eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan
Kestävä kasvu -jaoston puheenjohtaja

Henri Mommo Vastaus kommenttiin #18

Jep jep, puusta on kyllä moneksi ja jalostuksen kautta saadaan lisäarvoa aikaiseksi. Onneksi Suomessa hakataan vuosittain noin 50-60 miljoonaa kuutiota ja kasvua on 100 miljoonaa. Löytyy siis raaka-ainetta kestävästi myös tulevaisuudessa sekä bulkkisellulle että viimeisen päälle jalostetuille tuotteille.

Käyttäjän bionavigaattori kuva
Veikko Hintsanen Vastaus kommenttiin #18

Niin miksi Vuosaaresta. Kuorma auto liikenteen lisääminen on vastoin EU liikennestrategiaa, jossa puolet pitäisi voidaa siirtää vesille ja raiteille.

Miksei ÄÄnekosken satamasta.

vrt Ruotsin sisävesien rakentamisohjelma ,mikä esiteltiin 21.01.2015 Lappeenrannan vesitieseminaarissa. http://www.vesitiet.org/#!services2/c22zo , jossa saatiin tietää, että sekä Vänerille että Mälarille pääsee lähitulevaisuudessa jopa 500 rekka auton kuorman lastin ottavat alukset. Meillä on euroopan toiseksi laajin sisävesitieverkosto ilman hyötykäyttöä - ainoastaan saimaa on käytössä, jonne taas ei ole yhtään säännöllistä ympärivuotista konttilinjaa tai alusta .

Lisäksi vielä: raide ja vesiliikenteen vertailu olisi pitänyt LVM edellisen Keitele Päijänne raportin 3/2010 mukaan tehdä ennen mitään alueen uusia liikennejärjestelyjä, mikäli niitä tehdään vuoden 2015 jälkeen.

Sekin taisi tuossa Äänekoski/Vuosaari bio huumassa unohtua....

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro Vastaus kommenttiin #30

Vuosaaren satamaliikenteen rakentamiseen on satsattu viime vuosina.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Vuosaaren_satamarata

Olisiko pohjoinen reitti myös mahdollinen?

"Pohjoinen meriväylä ja Jäämeren käytävä
Tiedusteltaessa yrityksiltä nelikenttäkysymyksenä Pohjoisen meriväylän tärkeyttä ja sen käytön todennäköisyyttä Euroopan ja Aasian välisessä tavaraliikenteessä noin 80 % vastanneista yrityksistä piti Pohjoista meriväylää tärkeänä ja noin 56 % yrityksistä piti sen käyttöä hyvin todennäköisenä pitkällä tähtäimellä. Hieman yli puolet vastanneista yrityksistä koki Pohjoisen meriväylän sekä tärkeänä että piti sen käyttöä hyvin todennäköisenä (kuva 2)" http://www.arcticcorridor.fi/assets/Logoja-ja-muut...

Käyttäjän bionavigaattori kuva
Veikko Hintsanen Vastaus kommenttiin #31

Vuosaaren ja Äänekosken satamien tavaralogistiikan perustat eroavat täysin toisistaan.

Mikäli Ääneskosken satama realisoidaan niin silloin meillä vähenee sekä raide että kuorma auto liikenne EU liikennestrategian edellyttämällä tavalla.

Vuosaari ja mikä tahansa mahdollinen Jäämeren satama ei muuta meidän maamme sisäistä liikenne logiikkaa . Mikä juuri on meidän koko maan logistiikan ongelma .

Äänekoski muuttaisin niin että suora laivaukset olisivat mahdollisia molemmissa päissä.

Niin täällä suomessa jäisi satamakulut pois kun tehtaan oma varastohenkilöstö laivaa tavarat esim minikontteihin niin ettei niitä puretakaan Hampurissa tai Rotterdamissa vaan viedään lähimpään sisämaan jokisatamaan

viitteet:

http://www.iff.fraunhofer.de/content/dam/iff/en/do... sivut 20-21

em kuljetustapaan yhdistettynä suomessa kehitetty taloudellinen ja kestävän kehityksen mukainen sisävesi/itämerityypin laiva:
ja https://aaltodoc.aalto.fi/bitstream/handle/1234567... sivut 4 ja 5

joka kykenee kulkemaan nykytietämyksen mukaisesti ympärivuotisesti koko järvi suomen

http://www.e-lass.eu/en/Documents/SouthamptonJan20... sisävesialueellamme –

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro Vastaus kommenttiin #32

Pyöriltä takaisin vesireiteille antaisi valtavan kilpailuedun, kts. sivu 10, http://www.e-lass.eu/en/Documents/SouthamptonJan20...

Näitä laskelmia pitäisi vielä käydä huolella lävitse!

Käyttäjän bionavigaattori kuva
Veikko Hintsanen Vastaus kommenttiin #33

ongelma on siinä ettei ketään kiinnosta ; kun on valtion hallituksen ja eduskunnan päätös siitä että suomessa kehitetään ainoastaan raide ja tieliikennettä liikennepoliittisen selonteon mukaisesti, niin piste: vaikka se kyseinen selonteko on tehty vastoin EU liikennepoliittista strategiaa ja vuoden 2050 tavoitteita vastaan.

Tähän samaan : että vesitie on kestävän kehityksen mukaista ja että Keitele Päijänteelle voidaan rakentaa taloudellisesti kestävän kehityksen mukainen vesitie logistiikka korvaamaan maantiekuljetuksia yhtyi jo vuonna 2009 VTT raportissaan 37/73/2009.

Mutta silti vuonna 2015 LVM ja TEM vääntävät raportteja ja tutkimuksia liikenteen ja metsähankinnan logistiikasta ja puun korjuusta vuosittain kymmeniä ilman sisävesiteitten analyysia tai sen mukaan ottoa

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro Vastaus kommenttiin #38

Ilmeisesti teollisuudessakaan ei osoiteta kiinnostusta kuljetuslogistiikan suhteen? Kuljetuskustannuksilla lienee merkittävä rooli teollisuuden kustannusrakenteessa.

Käyttäjän perttupulkkinen kuva
Perttu Pulkkinen

Hyvä että KD:sta alkaa tulla entistä monipuolisempia avauksia aiheeltaan. Suomella ei ole varaa suhtautua välinpitämättömästi omiin luonnonvaroihinsa.

Käyttäjän MarttiHaverinen kuva
Martti Haverinen

Mitä valmiimpi puutuote saadaan ulkomaille markkinoitua, sitä enemmän ilmaa kuljetetaan... ja jos on kysymys koottavasta tuotteesta, niin ikea on polkenut hinnat saavuttamattomiin jo aikoja sitten... kakkosnelosta jalostetumpaa tavaraa Suomessa ei voi tuottaa, koska rukkasen jälki maksaa täällä ja automaatio ei ole ehtinyt vakiintua riittävästi... mutta eihän siinnä työllisty kukaan.

Tapani Lahnakoski

Hirsitaloja pitäisi pystyä myymään Japaniin ja muuallekin maanjäristysalueille.

Käyttäjän MarttiHaverinen kuva
Martti Haverinen

1994 olin muuten tekemässä mukana sairaalaa Japaniin ja paljon toimitimme kevythirttä ja kaikenlaista kuusipuutavaraa... jatkoa ei ole seurannut vuoden 1997 jälkeen, kun Japani vaipui deflaatioon.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

"kakkosnelosta jalostetumpaa tavaraa Suomessa ei voi tuottaa, koska rukkasen jälki maksaa täällä ja automaatio ei ole ehtinyt vakiintua riittävästi..."

Ai? Mitenkäs sitten sellu ja paperi? Eikös Suomi ole niillä aloilla maailman johtavien maiden joukossa.

Muutenkin tuo poru puun kuljettamisesta maailmalle on hiukan outoa. Mieluummin sellutehtaille Suomessa, joihin on otettu tavaksi rahdata eukalyptusta tropiikista.

Henri Mommo

Suomessa ei kasva tarpeeksi lyhytkuituisen sellun raaka-aineeksi kelpaavaa lehtipuuta. Eukaa on pakko tuoda jatkeeksi. Ja vaikka tällä sekunnilla päätettäisiin alkaa kasvattaa koivua, ei tulos näy kuin aikasintaan 30 vuoden päästä. Eukaa tuodaan siis jatkossakin.

Käyttäjän MarttiHaverinen kuva
Martti Haverinen

Lisää pessimismiä: Suomessa järjestettiin aika iso kampanja 1990 -puoliväissä, Suomi keksii puusta. Palkinnot olivat suuruudeltaan kohtuulliset (yhden palkinnon lunastanut ;)). JÄLJELLE JÄI SOTKAMOON YKSI TALO KYHÄTTYNÄ JA TYHJÄ TEOLLISUUSHALLI... No puusta on hyvä rakennella aina omaan tarpeeseen... Jos siltä tuntuu...
1992 KERA katsoi, että Haverinen on niin suuri rosvo, että kannattaa laittaa lainat maksuun... vientikelpoisia tuotteita valmistava kehittyvä yritys oli saatava polvilleen ja yrittäjä kahdeksi kymmeneksi vuodeksi hyllylle... menkää ja tehkää perässä.

Tapani Lahnakoski

Se on tätä, kun valtio lähtee ohjailemaan yritystoimintaa. Nythän SITRA on erikoistunut ilmastonmuutoksen torjuntaan ja hukkaa hyväuskoisten poliitikkojen lahjoittamia veronmaksajien rahoja tolkuttomasti turhuuteen ellei peräti haitalliseen toimintaan.

Käyttäjän MarkkuJohannesLikitalo kuva
Markku Likitalo

Tiällä Jyvääskylässä rakennettiin ihan 13 kerroksinen kerrostalo puusta, mikäjottei tässä olisi tulevaisuuden suunta?

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno

KDkin näköjään ajautunut populismin tuottavalle linjalle. Verot pois kaikilta ja verot niiden toisten maksettaviksi. Se, että peruskoulun matematiikka osoittaa yhtälön mahdottomaksi, ei paljoa näytä suomalaisia poliitikkoja häritsevän.

Metsäteollisuuden raaka-aineongelman helpoin ja tehokkain ratkaisumahdollisuus on kasvuun perustuvan metsäveron palauttaminen. Mutta se edellyttäisi, että tuon verojärjestelmän purkaminen oli virhe, ja suomalainen poliitikkohan ei koskaan vireitä ole tehnyt.

Metsäveron palautteminen toisi takaisin "kotiin" ulkomaille raaka-ainepulan takia ulkoistetut työpaikat ja tuotannon. Mutta poliittinen kasvojen säilyttäminen on toki tärkeämpää kuin kansantaloutemme kehittäminen.

Senhän nyt tajuaa jopa se demarien "sokea reettakin".

Käyttäjän juhaniyt kuva
Juhani Ylä-Tulijoki

Ei kannata korjata sitä mikä ei ole rikki. Suomessa ei ole metsäteollisuudella raaka-aine pulaa, joten mielivaltaisella neuvostomallisella verotuksella sitä ei kannata korjata. raaka-ainepulan vuoksi täältä tuskin on lähtenyt yhtään työpaikkaa. Eurooppalaisessa vertailussa raaka-aine on kaiken lisäksi edullistakin. Siitä asia tuskin kiikastaa.

Vuosittaisella verolla joka arvotaan oletetun metsän kasvun perusteella tuskin kiihdyttää puukauppaa. Riippuu tietenkin veron tasosta. Se vain voi johtaa taas kerran tapauksiin jolloin hakataan liian nuorta metsää, joko ahneuksissaan tai pakon edessä. Pitkällä tahtäimellä tämä ei ole kenenkään etu.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno

No ei vaineskaan noin.

Ensinnäkin metsäverojärjestelmä takasi tasaisen raaka-ainesaannin teollisuudelle, mikä on oikeastaan jopa tärkeämpää kuin hinta. Mitään mielivaltaista tai neuvostomallista metsäverotuksessa ei ollut. Tietojeni mukaan Neuvostoliitossa ei ollut metsäveroa - tai muitakaan veroja.

Juuri siksi teollisuus on siirtynyt muualle, tasaisen ja vakaan raaka-aineen lähteille. Ei hinnan takia. Metsäveron poistoa yritettiin ensin paikata neuvostotuonnilla/venäjätuonilla, mutta, kuten tunnettua, sekin alkoi takkuilla. Nyt veroa ei makseta, puu lahoaa metsiin ja metsäteollisuus muuttaa Uruguayhin. Kuka on säästänyt? Kuka on voittanut? Ajattelematonta sekoilua, teko, jota suomalainen poliitikko ei KOSKAAN tule tunnustamaan.

Toiseksi, se ei missään tapauksessa johtanut liian nuoren metsän hakkaamiseen, koska hakkuisiin tarvittiin metsänhoitoyhdistyksen lupa. Metsänhoitoyhdistys taas koostui metsänomistajista itsestään, ja noudatti lupia jakaessaan lain määräystä, joka kielsi metsän hävittämisen. Laittomista hakkuista taas sai tuomion ja menetti saamansa hyödyn.

Käyttäjän juhaniyt kuva
Juhani Ylä-Tulijoki Vastaus kommenttiin #36

kyllä vaineskaan, katsotaanpa:

"Ensinnäkin metsäverojärjestelmä takasi tasaisen raaka-ainesaannin teollisuudelle, mikä on oikeastaan jopa tärkeämpää kuin hinta. Mitään mielivaltaista tai neuvostomallista metsäverotuksessa ei ollut."

Ei pidä paikkaansa. Täyttä mutua. Puukauppamääristä ei käy mitenkään ilmi verotuksen osuutta vaikkapa vuodesta 1980 alkaen. puukauppamäärät ovat olleet hyvin tasaisia lukuunottamatta selviä notkahduksia -91 ja -09. jos verot määrätään virkamiehen vallalla arvioidusta kasvusta ja etkä voi todeta paljonko puuta palstalla on saatika mikä kasvu on ollut voidaan kyllä puhua mielivaltaisuudesta.

"Juuri siksi teollisuus on siirtynyt muualle, tasaisen ja vakaan raaka-aineen lähteille. Ei hinnan takia. Metsäveron poistoa yritettiin ensin paikata neuvostotuonnilla/venäjätuonilla, mutta, kuten tunnettua, sekin alkoi takkuilla. Nyt veroa ei makseta, puu lahoaa metsiin ja metsäteollisuus muuttaa Uruguayhin. Kuka on säästänyt? Kuka on voittanut? Ajattelematonta sekoilua, teko, jota suomalainen poliitikko ei KOSKAAN tule tunnustamaan."

Just joo. hinnalla ei ole merkitystä kunhan se vain on tasainen. Myöskään hinnanvaihtelun tilastot eivät millään lailla tue väitettä. puun hintavaihtelut ovat olleet melko maltillisia, lukuunottamatta em. ajankohtia. Puun hinta seuraa hyvin talouden tilannetta. Vuonna 2002 kuusikuidun kantohinta keskimäärin 22,5 euroa. Tänään hinta on luokkaa 16 euroa. mäntykuitu vuonna 2002 14,5 euroa ja 2015 n 16 euroa. Pari vuotta myöhemmin kuidusta maksettiin muutama euro vähemmän. Ulkomaan tuonnilla ei ole pitkään aikaan paikattu puupulaa vaan pidetty kuituhinnat kotimaassa alhaalla. No joskus siinä oli ehkä järkeäkin mutta puuta tuodaan edelleen ulkoa pirun paljon kalliimmalla kun se kotimaassa maksaisi. Sitäpaitsi 3:n kartellihan ne hinnat ovat itse päättäneet. kun lisäksi otetaan huomioon vallitseva puukauppatapa eli pystyyn, niin sopimusten kesto on yleensä 2 vuotta. nämä kolme yhtiötä pystyvät melko hyvin pitämään kotimaassa hinnan tasaisena vaikka kausivaihtelua olisikin.

Jos verotusta muutettiin siten että sitä maksetaan toteutuneesta tuotosta eikä heitetty kolikolla niin saattaahan se jonkun mielestä olla sekoilua. Puun tuottaminen on pitkäjänteistä hommaa, samalaista pitäsi olla verotus ja politiikka metsän ympärillä. Jos ei ole hakattavaa niin ei ole hakattavaa. vain idiootti (sosialisti) sitä yrittää verottamalla pakottaa hakkuulle.

"Toiseksi, se ei missään tapauksessa johtanut liian nuoren metsän hakkaamiseen, koska hakkuisiin tarvittiin metsänhoitoyhdistyksen lupa. Metsänhoitoyhdistys taas koostui metsänomistajista itsestään, ja noudatti lupia jakaessaan lain määräystä, joka kielsi metsän hävittämisen. Laittomista hakkuista taas sai tuomion ja menetti saamansa hyödyn."

Höpöhöpö. Olen itsekin ollut tällaisilla hakkuilla joissa hakataan vähän muualtakin kuin metsänkäyttöilmoituksessa mainitulla palstalla. niin kommunistinen paikka ei suomikaan ainakaan vielä 80-90-luvulla ollut ettäkö siitä olisi raastupaan joutunut jos hakkaat hieman nuorehkoa metsää. Siis mentiin hieman lisäharvennuksille vaikka metsänhoidollisesti ei tarvetta ollutkaan. En tiedä vertaatko aikaa jonnekin 60-luvulle mutta silloin nyt moni muukin asia oli hieman toisin. Nyt sorrut juuri itse siihen että verotetaan vaan kunhan minun ei tarvitse maksaa.

Puuta ei siis lahoa metsiin sen enempää kuin ennenkään, verotuksesta riippumatta. viime vuonna hakattiin vajaa 15 miljoonaa kuutiota enemmän kuin 80-luvulla keskimäärin vaikka nyt ollaan täysin epäonnistuneessa myyntiverotuksessa. toki varaa nostaa käyttöastetta olisi helposti sellainen 20-30 miljoonaa kuutiota. Tähän toki tarvittaisiin varmaan jonkinlainen puun hinnan nousu/veron pienennys. mutta hyvin on metsäteollisuuden propaganda uponnut.

Puupulasta vielä sen verran että kun tuossa reilu vuosi sitten yritin puuta myydä niin ei oikein meinannut kelvata. Pitäkää tunkkinne. Odotellaan parempia aikoja.

Lopuksi vielä että, koivutukin hinta tien varressa on n45 eur/m3. tällöin energian hinnaksi tulee alle 2c/kwh. ei siitä kannata mitään vaneria tehdä, se kannattaa polttaa.

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski

Mikä lienee sitten Suomen metsissä olevien puiden laatu ?

Parempilaatuista mäntylankkua ei tahdo enää löytää mistään, sillä paras puutavara on löytänyt tiensä vientimarkkinoille jo vuosikymmenien ajan. Pienet sahurit, joilta vielä aiemmin on parempaa puutavaraa löytynyt, ovat joutuneet pistämään lappuja luukulle lisääntyneen säätelyn takia.

Henri Mommo

Laatutukin määrä tulee vähenemään seuraavien vuosikymmenien aikana, kun ensimmäisten viljelymetsien satoa korjataa. Huono siemen ja väärät menetelmät näkyvät paikoin todella surkeina männiköinä. Onneksi kuitenkin asiaan herättiin aikanaan ja jo useamman kymmenen vuoden ajan on uudistettu metsät kunnollisilla rotutaimilla ja -siemenillä.

Käyttäjän luomu65 kuva
Eero Mattila

Tällä hetkellä suomalaisesta puusta saa parhaan hinnan kun sen polttaa kattilassa. Puun lämpöarvo on parempi kuin mitä kotimainen metsäteollisuus metsänomistajalle puusta maksaa. Jostain syystä samat firmat maksavat Venäjän, Eestin ja Ruotsin tuontipuusta parempaa hintaa kuin kotimaisesta. Ja jostain kumman syystä suomalaiset poliitikot oikein tekevät töitä, että tänne saataisiin esim. venäläistä puuta... vieläpä yrittävät energiakäyttöäkin vaikeuttaa.
- Eipä ole tämä suurisavottakaan vielä ratkennut eli kaikkien suomalaisten metsäyhtiöiden yhteinen kartelli. Suomalainen metsäteollisuus on melko isänmaallista porukkaa;-)

Käyttäjän bionavigaattori kuva
Veikko Hintsanen

”mikä neuvoksi kun Suomen metsissä seisoo vihreää kultaa , joka ei muutu rahaksi, vaan lahoaa pystyyn.”

Todellakin metlan tilastojen mukaan 35-40% kasvusta jää mätänemään .
ja Eero Mattilan mukaan ” Tällä hetkellä suomalaisesta puusta saa parhaan hinnan kun sen polttaa kattilassa. ”

www.vesitiet.fi kirjoittaa plogissaan 17.09.2014 valtion ja metsäteollisuuden toimista :

” kaikki sellainen kehitys ehdottomasti torjuttavana mikä edistäisi muiden toimijoiden tuloa puun korjuun, käytön ja kuljetus-/logistiikka-alueelle. Tätä tilannetta ylläpitävät LVM ja Liikennevirasto toimenpitein mitkä viittaavat kintaalla kansalliselle edulle. Niiden viime vuosien toiminta on tähdännyt vain ylläpitämään nykyinen kestämätön tilanne.
Lue myös: http://www.vapo.fi/blogi/posts/30/tavoitteeksi_vah...

Kaikki lähti ”viralliseksi vuonna 2007 kun KTM(nykyisin TEM) tutkimuksessa no 16/2007 sivulla 24 toteaa että : ”Biojalostamo on, tietyissä olosuhteissa, uhka metsäteollisuuden raaka-ainehuollolle. Se on uhka, mikäli sitä hallitaan metsäklusterin arvoketjun ulkopuolelta ja mikäli Suomessa murretaan metsäklusterin logistiikkaketju. ”

Käytännön toimina tämä metsäteollisuuden suojeleminen on merkinnyt valtion taholta mm Jyväskylän energian aiottujen vesitiekuljetusten täysimittaista tyrmäämistä vuonna 2009/2010 ministerien Pekkarinen ja Vehviläinen toimesta, ja sen myötä kokonaisvaltaista vesiliikenteen unohtamista kaikesta tutkimuksesta ja tiedon siirrosta erityisesti valtioneuvostolle ja eduskuntaan.

Tästä puutteellisesta tiedon tuottamisesta on jopa oikeuskansleri huomauttanut ministeriötä 15.04.2014 kirjeellään.

Viimeisin vesiliikenteen unohtaminen tapahtui parlamentaarisen liikenteen korjausvelka komitealle tuotetun materiaalin esittelyssä , josssa vesiliikenteen korjausvelkaa ei katsottu olevan lainkaan.

Mikäli vesitiet olisi analysoitu samoin mitä raide ja maantieliikenne niin korjausvelka olisi omien laskelmieni mukaan noin 1,5 miljardia jolla ei päästäisi vielä edes puoleen sisävesiliikenteen laivakokoon mitä Ruotsissa par aikaa EU liikennestrategian perusteella tuotetaan.

Samoin Suomen TEN-T infran määrittelyn osuudessa ei lähdetty edes tutkimaan miten voitaisiin saada ja mitä metsien viennille (rannikolle ja jopa keski eurooppaan jalosteina merkitsisi mikäli Keitele Päijänne voitaisiin liittää itämereen ja Saimaaseen.) merkitsisi uusi EU liikennestrategian mukainen vesiliikenteen kehittäminen , jossa vähintään puolet kuorma auto liikenteestämme voitaisiin korvata vesiliikenteen kestävän kehityksen mukaisesti.

Ja jopa meriliikenteen rikkidirektiivin avulla voitiin lisätä metsäteollisuuden aluehankinta logistiikka kartellin tehoa niin, ettei metsäteollisuuden raaka aineita kannata lähteä viemään pois järvi suomesta raide tai kuorma auto liikenteen pohjalta, koska todellista hakkeen pellettien ja tukkien vienti mahdollisuutta vesiteitä ei lähdetty kehittämään vaan puolustettiin metsäteollisuuden aluekartellihankintaa.

Tästä kaikesta on päädytty tilanteeseen jossa meidän maamme logistiset kustannuksemme ovat kaksinkertaiset verrattuna esim Ruotsiin. tarkoittaa käytännössä sitä että meillä on kaksinkertainen kuorma auto määrä/1000 asukasta kohden ja kolminkertainen Saksaan verrattuna.

Sisävesilaivakehittämistä ei vuonna 2007 löydetty yhteistyötä valtion myöhemmin ostaman suunnitteluyhtiön Aker Arctikin kanssa vaan he keskittyvät edelleen konventionaaliseen Arctiseen rakentamiseen ja saavat uuden suuren kehittämispaketin länsirannikolle ja oman maan noin 15 miljardin (eduskunnan tulevaisuusvaliokunta joulukuu 2013 raportin mukaan) kalliimpaa(Ruotsiin verratttuna) logistiikkaamme ei kukaan valtion toimesta näe sisävesiliikenteen ympärivuotisella liikenne mahdollisuuksilla halventuvan vaan vesiliikenteen myytit ovat 100% vielä voimassa:

http://www.e-lass.eu/en/Documents/SouthamptonJan20...

Mielenkiintoista on lähitulevaisuudessa nähdä miten keskusta nyt toisen kerran järjestää alun mm Helsingin lämmittämisen bioenergialle vai käykö samoin mitä Jyväskylän energialle: ei sisävesitiekuljetuksia vaan hiilen poltto jatkuu....

Käyttäjän bionavigaattori kuva
Veikko Hintsanen

Niin rikkidirektiivin avulla tehtiin maantieliikenteen raskaiden kuorma autojen akselipainojen 27 % ylitys luvalliseksi 5 vuoden siirtymä ajalle.

Tarkoittaa todellista lisärasitetta tiestölle-. Lisäkustannuksia niin siltojen painorajoitusten muuttamista rakentamalla vahvennuksia. Edelleen lisäkustannuksia teiden painumista, ja nopeutunutta rapautumista.

Asetus annettiin 6.6.2013 .

Käyttäjän henry kuva
Henry Björklid

Muutama asia:
- Puubusineksessa on parasta säästöä se, että kuljetuksia ei ole paljon.
Katso tästä:
https://provillage.wordpress.com/category/in-english/
Suomenkielistä versiota en ole näköjään juuri tästä tehnyt?, mutta siinä on Suomen lippu, josta pääsee suomenkieliselle sivustolle.

Homma menee siis näin:
Metsuri kaataa ja apteeraa koivua
=> Tukkirekka vie sahalle
=> sahalta nostetaan lankut trukilla ostajan rekkaan ja vie kuivaamolle jossa trukki purkaa välivarastoon.
=> Myöhemmin trukki pakkaa lankkuniput kuivaamokamariin. Kun tavara on kuivaa trukki purkaa kuivat lankut välivarastoon ja sitten, ehkä seuraavana päivänä, trukki lastaa kuivatut lankut ostajan rekkaan
=> Kun rekka saapuu puolivalmistetehtaaseen trukki purkaa lastin ja vie sen tehtaaan halliin, jossa siitä sahataan liimalevyiksi sopivia rainoja ja rainoista poistetaan oksat, sydänmusta jne. Näin saatu puolijaloste tehdään tässä yleensä määrämittoihin 30 cm jaotuksella. Jos alunperin koivutukkia oli 100 kuutiota hyvää tukkia, on tässä vaiheessa jäljellä noin 20 kuutiota.
=> Trukki lastaa näinsaadut oksattomat puolivalmisteet rekkaan, joka vie nämä liimalevytehtaalle.
=> Trukki purkaa puolivalmisteet tehtaalla ja tehdas höylää rainat, liima ne levyiksi, jonka jälkeen ne hiotaan tasaisiksi.

Näin sadasta kuutiosta ollaan saatu noin 10 kuutiota oksatonta liimalevyä!

Turha kait sanoa, että trukki nostaa liimalevyt trukkiin, joka vie ne huonekalutehtaalle, josta trukki ne purkaa, ja valmiit huonekalut viedään trukki-rekka-trukki-yhdistelmällä liikkeeseen jne.

No miksi ei voida tehdä mahdollisimman paljon työtä saman katon alla?
Lukekaa ensin tuon Provillage-linkin juttu niin kerron jos jotain jäi epäselväksi.
Niin Tanskassa tehdään yli 20-kertaa (joidenkin tietojen mukaan) enemmän huonekaluja ja kalusteita, kuin Suomessa.
Juu, ei niillä ole metsässä tarpeellista puuta - heillä on yhteistyö, mutta se onkin jo toinen tarina.

P.S. Hoidin Viron ja Venäjän koivukauppa/vientiä 2 + 6 vuotta.

Henry

Käyttäjän bionavigaattori kuva
Veikko Hintsanen

Olen samaa mieltä kanssasi siitä että paras säästö tulee kun kuljetukset minimoidaan.

Kuljetus erän koko vaan tulee maksimoida ja kaikki vaikka Ruotsin uuden mallin mukaan, jolloin mm Keitele Päijänne saataisiin palautettua sille kuuluvaan liikenteelliseen hyötykäyttöön (www.vesitiet.org /seminaari 21.01.2015) :

: ”Existing problems(Traffic) will be solved by the Water” ja tuloksena on jopa se että 500 rekka-auton kokoiset konttilaivat pääsevät suoraan sisävesien lähi- satamiin tunnuksella :

”Nearest port is the best port” jonka johdosta sekä Mäleren että Vänern (= meidän Saimaa ja Keitele-Päijänne) vesistöt uusittuine kanavistoinen saa täysin uudet edellämainitut laivamitat mitat,joilla pystytään maximi kuljetuksiin lähimmästä satamasta ja samalla on toimittu täysin niin ilmastopoliittisesti kuin saavutettu EU liikennestrategian mukaiset tavoitteet.

Käyttäjän henry kuva
Henry Björklid

Meillä oli kyllä vain 2 viikkoa ulkokuivattuna, ja rainaprosessin 35 X 55 mm jälkeen ehkä viikon verran, jonka jälkeen lähetimme sen Suomeen kuivattavaksi.
Asiakkaan toivomuksena oli tällainen "nopea toimituskaava".

60:nnene leveysasteen pohjoispuolella on selkeästi kirkkaampaa koivua - ei punnerrus/kellerrys-ongelmaa siinä määrin.
Ongelmana ovat suoalueet, kärpäsjäämät, huonot tiet ja "näin me ollaan aina tehty"- usko ja silmien pyöriminen kun kumosin jonkun asian.
GOST-standardit ovat erittäin hyvät, ongelmana ainoastaan se, ettei niitä luettu.

Henry

Käyttäjän juhaniyt kuva
Juhani Ylä-Tulijoki

Valitettavasti olet näköjään täysin niellyt metsäteollisuuden propagandan puupulasta ja kirsikanpoiminnalla toteutetut tukimukset.

Kuten tuolla ylempänä sanoin suomessa ei ole puupulaa. Luepa vaikka tämä uutinen:
http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/mets%C3%A4-grou...

Asia todetaan jo johdannossa.

Eli ei ole mitään syytä yrittää piristää puukauppaa huonoilla houkuttimilla kun kerran kaikki puu ei kerran nykytuotteistuksella mene enempää kaupaksi niin se ei mene kaupaksi.

Kun/jos markkinat maailmalla elpyvät, niin sitten näemme irtoaako puuta Suomesta tarpeeksi myyntiin. Se vaatisi puun hinnan reilua nostoa mutta uskoisin että kyllä puu liikkuisi eläkeläistenkin myymänä jos metsät vaativat hakkuuta ja hinta on kohdallaan. Mutte pelkäänpä että näin ei tapahdu. Yhtiöt tuovat kalliinpaa puuta ulkoa ja samaan aikaan itkevät puupulaa ja puunhintaa kotimaassa. Ja toiminta tuottaa rahaa. Sanokaa minun sanoneen.

Toimituksen poiminnat